Lasten uimaopetus kuntoon

Lasten uimaopetus kuntoon

Vihdin Uutisten uutisessa (julkaistu nettiversiossa 21.12.) uimakouluyrittäjä Asta Mäkilä kertoo lasten uimataidon Vihdissä romahtaneen ja sanoo, että koulussa ei lapsia edes käytännössä viedä uimahalliin. Koulu-uintien ongelma onkin Vihdissä yksittäistä koulua laajempi. Ollaan kaukana ajoista, jolloin Vihti teki Jani Sievisen menestyksen siivellä itseään tunnetuksi uintikuntana.

Vihdissä on ollut viime vuosina käytössä jonkinlainen linjaus tai käytäntö, että pääosin vain 1.-2.lk ja 9.lk oppilaat uivat. Asian tarkka selvittäminen on ollut vaikeaa, koska meitä huoltajia ei ole mitenkään tiedotettu, että voimassaolevaa opetussuunnitelmaa ei noudatettaisi. Huomautin tästä jo vuosi sitten johtaville viranhaltijoille ja toivonkin, että tilanne ei olisi nyt ihan näin synkkä.

Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto teki vuonna 2022 selvityksen kuntien uimaopetuksen tilasta koronan jälkeen ja Vihtikin vastasi selvitykseen liittyvään kyselyyn. Pääosalla Suomen kunnista olisi parantamisen varaa. Yksittäisten kuntien tilannetta ei selvityksessä ole listattu, mutta kun tiedetään muuten, ettei Vihdissä ole useimmissa kouluissa järjestetty lainkaan uintia vuosiluokilla 3.-8, niin sijoittuu Vihti edelleen kaikista surkeimmin uimaopetusta perusopetuksessa toteuttavien kuntien joukkoon, vaikka koronavuosista on jo aikaa.

Koronavuosina uinnit jäivät pakottavista syistä väliin kaikissa Suomen kunnissa, mutta asian olisi pitänyt jo tähän mennessä korjaantua. Toki aina voi olla inhimillisiä syitä, jolloin yksittäisen luokan uintikerta voi jäädä väliin, mutta se ei voi olla yleinen käytäntö. Ei ole poikkeuksellista, että uimahallivuorojen jakaminen oppilasryhmille aiheuttaa kunnissa hankaluuksia opetus- ja liikuntatoimien välillä. Asiat on kuitenkin kyettävä priorisoimaan, lakisääteisyys edellä, yhteensovitettaessa liikunta- ja opetustoimen asioita sivistyksen toimialan sisällä. Jos oma uimahalli ei silti riitä, on lapset vietävä jonnekin muualle uimaan, jotta opetussuunnitelma toteutuu.

Vihdin kunnan nettisivuillaan julkaisema opetussuunnitelma on mallikkaasti vuosiluokkaistettu ja opetussuunnitelman mukaan Vihdissä opetetaan uintia jokaisella vuosiluokalla 1.-9. Vihdin opetussuunnitelma on lautakunnan hyväksymä, eikä siten esimerkiksi yksittäinen viranhaltija voisi päättää, ettei sitä vuodesta toiseen järjestelmällisesti noudatettaisi. Meidän huoltajien on voitava luottaa, että opetussuunnitelmaa noudatetaan, mikä ei ikävä kyllä ole Vihdissä toteutunut. Suomessa on jo valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa säädetty pakolliseksi toteuttaa perusopetuksen liikunnan opetuksessa kokonaisuudet 1.-2.- luokkien alkeisuimataito, 3.-6-luokkien perusuimataito ja 7.-9.-luokkien uima- ja vesipelastustaitojen vahvistaminen, mitä ei voi ohittaa millään kunnallisella päätöksellä.

Arvioinnin kriteerit ovat myös täysin samat koko Suomessa, eikä niistä voi poiketa paikallisesti. Liikunnan osalta uinti on ainoa nimenomainen lajitaito, jota on opettava ja siten myös arvioitava. Muuten opettaja voi valita opettamansa lajit liikunnan tavoitteiden rajoissa. Koko Suomessa tehdään 6.lk päättyessä arviointi valtakunnallisten arviointikriteerien mukaan ja liikunnan arvioinnissa uinti on yksi arvioitava taito. Vihtiläiset opettajat eivät millään ole voineet toteuttaa 6.lk liikunnan arviointia säädetyllä tavalla, koska edellisen kerran koulussa on uitu 2.lk:lla ja koko ”3.-6.lk perusuimataito” -jakso on jäänyt opettamatta. Opettajien asettaminen tällaiseen noloon tilanteeseen on työnantajalta epäasiallista. Perusopetuksessa kuuluu opettaa taitoja, joita arvioidaan. Miten siis voidaan myöskään ajatella arvioitavan 9.lk päättöarvioinnissa uintia parilla uintikerralla, jos opetus on jätetty väliin edeltävät kuusi vuotta Vihdin oman opetussuunnitelman vastaisesti?

Uimayrittäjä Mäkilän Vihdin Uutisissa kuvaama vihtiläisten lasten uimataidon romahtaminen on iso huoli. Kodit ja harrastustoiminta ovat toki myös tärkeässä roolissa uimataidon kehittymisessä, mutta se ei poista perusopetuksen lakisääteistä velvoitetta hoitaa oma osuutensa muutenkin heikkenevän uimataidon aikana. Vaikka pelkät koulu-uinnit eivät toki riitä yksin hyvään uimataitoon, niin perusopetuksen rooli on korostetusti koko ikäluokan innostaminen ja ohjaaminen uintitaidon pariin, mikä ei ole vähäpätöinen tehtävä.

Kaikki lapset ja nuoret eivät toki ole innokkaita uimaan, eivätkä kaikki opettajatkaan aina ole innostuneet uimahallikäynneistä, mutta on tärkeää muistaa, että perusopetuksen sisällöt eivät ole yksilön valintakysymys. Lasten uimataito on jo eriytynyt ja eriytyy lisää. Tätä ei pidä pahentaa lisää laiminlyömällä perusopetuksen uintivaatimukset. Toivottavasti Vihdin ratkaisuissa ei ole ollut taustalla säästöpyrkimyksiä lakisääteisten tehtävien ja lasten oikeuksien kustannuksella. Toivonkin, että näin vaalivuonna saataisiin aikaiseksi viranhaltijoiden ja meidän kaikkien ehdokkaiden yhteinen näkemys, että koulu-uinnit laitetaan pikaisesti kuntoon. Otetaan mallia 1990-luvun Vihdistä ja tehdään Vihdistä taas uintikunta!

(Kirjoitus on julkaistu Vihdin Uutisissa nettiversiossa 2.1.2025 ja printtilehdessä 29.1.2025)